Viinikellarissa

Viinireitin varrella

Sunnuntai ei välttämättä ollut paras mahdollinen päivä lähteä Vršaciin, mutta matkan spontaanisuus viehätti – nyt mennään, kun mukavaa seuraakin oli luvassa. Ajomatkaa noin 70 kilometriä Belgradista, Tonavan yli Vojvodinan puolelle ja kohti itää. Maisemat olivat silmänkantamottomiin laakeaa viljapeltoa – ajoimme pitkin muinaista Pannonian merta. Samoilla seuduilla liikkuivat aikoinaan myös mammumit. Ja nyt me kumipyörillä.

Vojvodinan maisemassa erottuu kaksi ylänköä: Fruška Gora ja Vršac. Molemmat alueet ovat tunnettuja erinomaisista viineistään. Vrsacin alueella on parisenkymmentä viinitilaa, joista kohteeksemme valikoitui Selecta Family Winery (Vinarija Selecta). Valikoitui, koska satuimme ajamaan ohi juuri, kun talon emäntä Sonja touhusi ikkunapesussa. Muuten tämä Vršacin ulkopuolella sijaitseva kyläkeskus Gudurica vaikutti nukkuvan ruususen sunnuntaiunta.

Sonja ja Milutin Stojšić pyörittävät viinitila Selectaa.
Sonja ja Milutin Stojšić pyörittävät viinitila Selectaa.

Titon aikana Vršacin alueella tuotettiin 32 miljoonaa litraa viiniä vuosittain. Viljelmiä oli 10 000 hehtaaria ja kaikki viljelijät toimittivat rypäleet yhdelle isolle tehtaalle. Määrä ei taannut laatua. Kommunismin aika nujersi pientuottajat ja serbialaisten viinien maine meni menojaan. Viimeisten 10-50 vuoden aikana menettyä on pyritty kirimään kiinni ja useampia pientuottajia on tullut markkinoille. Vršacin alueella on nykyään noin 2000 hehtaaria viiniviljelmiä.

Stojšićin perhetilalla työskentelevät Sonja ja Milutin kahden poikansa kanssa. Yksi ulkopuolinen työntekijä on palkattu heidän lisäkseen. Perheen kolmas poika on arkkitehti eikä osallistu Selecta Family Winery -viinitilan hoitoon. Lain mukaan jokaisella viinitilalla on myös oltava oma analyytikko, joka käy säännöllisesti tarkkailemassa valmistusta ja laatua.

”Aloitimme 15 vuotta sitten ja olemme ostaneet lisää maata ja laajentaneet kellaritiloja sitä mukaa kuin tuloja on saatu. Teemme siis kaiken ilman lainarahaa. Tällä hetkellä valikoimissa on viisi erilaista valkoviiniä, kaksi punaviiniä ja yksi rose. Suurin vientimaa on Venäjä, jonne menee 22000 tuhatta pulloa vuodessa”, Milutin kertoo.

Teksti: Tuula Lukić
Kuvat: Srba Lukić

19.6.2014

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *