Nyt se vihdoin toteutui! Automatka Suomesta Serbiaan.
Noin 2630 kilometriä autossa Porvoosta Belgradiin koettelee tietysti takamusta, mutta itse saamme päättää pysähdysten välit ja kaiken muunkin.
Valitsimme menoreitiksi Via Baltican. Paluureitin jätimme avoimeksi, ja nyt Varsovaan asti päästyämme olemme varmoja, että samaa tietä emme aja takaisin, vaan Ruotsin läpi.
Pahimmat tieosuudet olivat Latviassa, jossa oli paljon tietöitä ja odottelua punaissa valoissa, kun käytössä oli vain yksi kaista.
Rankinta tällä reitillä ovat loputtomat rekkaletkat, joiden ohittaminen pitää kaikki aistit tiukkoina. Navigaattori ohjasi meitä jatkuvasti E67-tielle, mutta Puolaan päästyämme päätimme vaihtaa tielle 61, jossa matkanteko on huomattavasti leppoisampaa. Rekkoja on vähemmän, joten aikaa jää maisemienkin katseluun ja välillä raaskii jopa pysähtyä kahvittelemaan miettimättä, kuinka monen jo ohitetun rekan taakse taas kohta joudutaan.
Ajoimme sitten tietä 61 Varsovaan asti navigaattorin ”laskee uudelleen” kommenteista piittaamatta.
Ennen matkalle lähtöä Puolan tiemaksuista sai sellaisen kuvan, että niiden suhteen pitäisi olla jotenkin erityisen tarkkana jo heti rajalle tultaessa. Ei täällä henkilöauton tarvitse maksaa kuin moottoriteillä, ja Liettuasta tullessamme tie jatkui ihan normaalina valtatienä.
Aamu on jo sarastanut Varsovassa. Oxygen-hotellin parvekkeelta aukeaa avara näkymä. Se saattaa olla mennyttä muutamien vuosien kuluttua, sillä alueella on nostokurkia siellä täällä, uutta rakennetaan. Kaukana siintää kerrostaloasuinalue ja hotellin edessä pihamaalla on purkutyön alla oleva tehdaskiinteistö. Molemmin puolin pilvenpiirtäjät.
Hotellin varasimme netistä lähtiessämme Liettuasta, jossa yövyimme Paslaugu kompleksas ”Sermutas” -nimisessä tienvarsihotellissa 55 eurolla.
Varsovan Oxygenin huone oli nettivaraajalle vain 48 euroa, vaikka tämä on varustukseltaan ihan huippua. Neljän tähden apartementos-tyyppinen hotelli, ehkä vähän ufomainen tunnelma hisseissä ja käytävillä, mutta muuten erinomainen löytö.
Kohta lähdemme tutustumaan Varsovan keskustaan ja vanhaan kaupunkiin. Tämän menomatkan aikataulu on kuitenkin aika tiukka, sillä perillä Belgradissa on aikomus olla jo maanantai-iltana, joten vielä aamupäivän aikana lähdemme kohti Krakovaa, seuraavaa pysähdyspaikkaa.
13.6.2015
Kaunis Krakova
Krakova on yksi menoreitin kohokohdista automatkalla Suomesta Serbiaan. Saavuimme tänne historiaa huokuvaan kaupunkiin eilen lauantaina iltapäivällä. Matkaa Varsovasta oli kolmisensataa kilometriä ja ajo E77-tietä kesti 3½ tuntia. Pysähdyimme matkan varrella vain lyhyesti kerran.
Tie oli suhteellisen hyvä, oli pitkiä osuuksia moottoriliikennetietä, mutta tuttuun tapaan myös tietöitä ajoittain. Näyttää siltä, että ainakin Varsova-Krakova välille tulee muutamien vuosien sisällä moottoritie, niin suuria työmaita matkan varrella oli ja käsittämättömän oloisia liittymä- tai siltahankkeita keskellä avaa peltomaisemaa.
Krakova on täynnä kesästä nauttivia turisteja, nuoria, vanhoja, pariskuntia, perheitä, turistiryhmiä ja pienempiä porukoita. Polttariporukoita liikkui eilen useitakin.
Vaikka osasin odottaa vanhan kaupungin lumoa, tämä on mielikuviakin viehättävämpi. En anna ruuhkaisen turistikaupungin tunnelman häiritä, kaikkihan ovat tulleet nauttimaan tästä samasta historiallisesta hengestä. Tänään meillä on varsinaisesti vasta rauhassa aikaa tutusta paikkoihin lähemmin.
Eilen ehdimme aika kiireisesti käydä Wawelin kuninkaanlinnalla. Ihastelimme katedraalin barokkikoristeluja, kipusimme kirkontorniin ja laskeuduimme kuninkaallisten hautakammioon. Auringossa lämpöä oli varmasti kolmisenkymmentä astetta, ihana kesäpäivä!
Illalliselle suuntasimme vanhan kaupungin sydämeen, keskiaikaiselle torille, jonka katseenvangitsijoita ovat kaunis verkahalli, Marian kirkko sekä kymmenet hevosvaunut, jotka kuljettavat turisteja pitkin torin laitaa. Ruokailuamme siivitti torilla esiintyneen mieskuoron laulu, jota jatkuva hevosten kavioiden kopsuttelu hauskasti säesti.
Autolle olimme löytäneet hyvän paikan pienellä valvotulla pysäköintialueella aivan Wawelin tuntumassa, eikä maksukaan ollut pyörryttävä (noin viisi tuntia, 39 zlotia eli nin 10 euroa). Hotellivarauksemme teimme jälleen netin kautta. Yövyimme Radisson Park Inn hotellissa, 70 euroa kahden hengen huone ilman aamiaista. Kohta menemme aamiaiselle (12 euroa per nuppi). Auto on hotellin parkissa ja se tietää lisäkuluja vielä 12 euroa, joten Krakovan yön hinta on tähän mennessä korkein.
Suunnitelmissa olisi tänään käydä vielä vanhalla torilla ja Marian kirkossa ja suunnata viimeistään iltapäivällä Wielickan suolakaivoksille. Sen jälkeen jatkamme matkaa Slovakian läpi kohti Unkaria.
14.6.2015
Hurmaavat hortensiat kotipihalla
Kotipiha Belgradissa, rentoutumisen tyyssija! Ihanat siniset hortensiat kukkivat ja viinirypäleet kypsyvät – suurta satoa ei ole luvassa, mutta viiniköynnösten koukertelevaa kasvua on mukava seurata.
Saavuimme Belgradiin toissapäivänä autolla. Kilometrejä kertyi lopulta 2244. Neljä yötä: Liettuan tienvarsihotelli, Varsova, Krakova ja Budapest.
Mahtavaa olla täällä taas!
17.6.2015
